Mikä on Pirkanmaa? Pitäisikö sille kirjoittaa taidehistoriaa tai järjestää taidetapahtumia, joiden alueeksi määritellään Pirkanmaa? Ei tehrä tästä ny numeroo, olisi varmaankin pirkanmaalainen vastaus.

Tutustuminen Pirkanmaan historiaan tekee pirkanmaalaisen identiteetin vielä kimurantimmaksi. Suurin osa nykyistä Pirkanmaata on historiallista Ylä-Satakuntaa. Voi tulla järkytyksenä, että Tampere, Kangasalan harjut ja Ruoveden erämaajärvet olivat vuoteen 1775 asti Satakuntaa. Tai Tamperetta ei vielä ollut, koska se perustettiin vasta 1779 – Tammerkosken länsirannalle, joka kuului Satakuntaan vuoteen 1870 asti. – Pirkanmaan eteläosa Urjalasta Pälkäneelle on historiallista Hämettä ja lounaisnirkko eli Punkalaidun ja entinen Keikyän Ala-Satakuntaa. Pirkanmaa-nimi syntyi 1956, kun Tampereen vaikutusalue perusti Pirkanmaan maakuntaliiton.

Varsinkin, kun sukelletaan taiteen historiaan, ei paikantaminen aina ole helppoa. Maakuntien ja kuntien rajat ovat muuttuneet eivätkä 1800-luvun taiteilijat tienneet käyneensä Pirkanmaalla, kun sitä ei vielä ollut.

Pirkanmaalla on kuitenkin useita seutuja, joissa taidehistoria tiivistyy. Jo ennen varsinaisen taide-elämän syntymistä Pirkanmaan vaihtelevia maisemia ikuistettiin innokkaasti. Täältä löytyi idyllistä maalaismaisemaa, hurja Kyröskoski, erämaata ja Tampereen tehdaskaupunki.

Matka taidehistorian jäljille Pirkanmaalla pohjautuu artikkeliin
Marja-Liisa Linder, ”Pirkanmaa – taidemaakunta”. Pirkanmaan taiteet, Pirkanmaan kotiseutusarjan 2. osa. Pirkanmaan maakuntaliiton julkaisuja 67. 1989. Matkan alku julkaistiin joulukuussa 2014 ja se jatkuu kohti nykyaikaa vuonna 2015.