23.2.–19.5.2019 Veljekset von Wright

Magnus von Wrightin (1805–1868), Wilhelm von Wrightin (1810–1887) ja Ferdinand von Wrightin (1822–1906) taiteessa rakkaus luontoon ja sen kauneusarvoihin yhdistyi tieteelliseen mielenkiintoon luonnon ilmiöihin. Heidän aihemaailmansa sisälsi lintujen lisäksi maisemia, muotokuvia ja asetelmia.

Kuopion lähellä sijaitsevassa Haminalahden kartanossa kasvaneet veljekset olivat lapsesta saakka kiinnostuneita ympäröivästä luonnosta ja sen havainnoinnista. Erityisesti veljesten lintujen tuntemus kehittyi pitkäaikaisen tarkkailun ja kuvaamisen ansiosta korkealle tasolle. Yksityiskohtaisen tarkat lintumaalaukset kuuluvat yhä Suomen parhaiten tunnettuihin taideteoksiin. Von Wrightin veljekset tunnetaan erityisesti monista lintuaiheisista teoksistaan, mutta Magnus ja Ferdinand olivat myös oman aikansa merkittävimpiä suomalaisia maisemamaalareita. Monet veljesten maalauksistaan esittävät Haminalahden ja sen lähiseutujen maisemia eri vuodenaikoina. Noin 80 teoksen kokonaisuus pohjautuu Ateneumissa 2017/2018 esitettyyn näyttelyyn.

Ferdinand von Wright: Kukkia ja lintuja puutarhan nurkassa (1853-1854). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen.

23.2.–19.5.2019 Jälkiä metsässä – Jussi Mäntysen eläinveistoksia

Myös kuvanveistäjä Jussi Mäntynen (1886­-1978) oli luontoharrastaja ja metsämies. Magnus von Wrightin tavoin hänellä oli virka Helsingin yliopiston eläintieteellisen museon konservaattorina ja preparaattorina. Jussi Mäntysen monipuolinen, realistisesti kuvattu eläinaiheisto sisälsi suomalaisten lintujen lisäksi mm. kotoperäiset suureläimet, hirvet, karhut ja ilvekset. Mäntysen tunnetuin julkinen teos lienee Hirvi, joka paljastettiin 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa. Hänen eläinaiheitaan on lukuisissa kaupungeissa Suomessa ja ulkomailla. Taidemuseon näyttely esittelee Mäntysen pienoisveistoksia, joissa aiheina ovat suomalaiset luonnonvaraiset eläimet, niiden elintavat ja anatomia. Veistosten kuvaustapa vaihtelee realismista tyyliteltyyn syntetismiin. Materiaalien kirjo on rikas eri tavoin patinoidusta pronssista hopeaan, eri kivilajeihin ja kullattuun puuhun.

Jussi Mäntynen: Ilves, 1929, kork. 47 cm, punagraniitti. Alfred Kordelinin säätiön kokoelma, Tampereen taidemuseo. Kuva: Jari Kuusenaho.

23.2.–19.5.2019 Taru Mäntynen – Kulkijan näyt

Kulkijan näyt tuo Taru Mäntysen veistosten myyttisen maailman Tampereen taidemuseon alakerran luolamaiseen tilaan. Ihmisen ja eläimen rajat hämärtyvät, sudet tanssivat ja ilves seisoo kuin odottaen jotain tapahtuvaksi. Mäntynen on inspiroitunut niin Kalevalasta kuin kalliomaalauksistakin ja tämä näkyy näyttelyn tunnelmassa. Kevättalven tähtikirkas yö valaisee pronssiveistoksia, joissa näkyy myös vahva käsityöläisperinne. Mäntysellä on oma paja ja hän valaa itse teoksensa.

Taru Mäntynen on Varkaudessa asuva kuvanveistäjä, joka on valmistunut Suomen Taideakatemian koulusta vuonna 1976. Hän täyttää ensi vuonna 75 vuotta ja tuleva näyttely on laaja katsaus hänen elämäntyöhönsä. Hänen edellinen iso takautuva yksityisnäyttelynsä nähtiin vuonna 2004 Varkauden taidemuseossa. Viime kesänä hänen teoksiaan nähtiin Järvilinnan taidekeskuksessa Keski-Suomessa. Näyttelyn aikana ilmestyy kirja, joka esittelee laajasti Mäntysen tuotantoa, myös hänen merkittävää uraansa julkisten veistosten tekijänä. Näyttelyssä on esillä pieni osio varhaista realistisempaa tuotantoa. Siitä käy ilmi, miten tarkkanäköisiä muotokuvia hän on tehnyt erityisesti lapsista. Näyttelyn teoksia on lainattu museoista ja säätiöiltä sekä yksityisiltä omistajilta. Osa teoksista tulee Mäntysen omasta kokoelmasta. Mukana on muutama aivan uusi teos.

Taru Mäntynen: Homo Lupus, 1996. Pronssi, kork. 14 cm. Kuvat: Pekka Mäkinen

Vuoden nuori taiteilija 2019 – Nastja Säde Rönkkö 8.6.–11.8.2019

Nastja Säde Rönkkö on valittu Vuoden 2019 nuoreksi taiteilijaksi. Rönkkö saa Tampereen kaupungin myöntämän 20 000 euron stipendin ja mahdollisuuden yksityisnäyttelyn järjestämiseen Tampereen taidemuseossa sekä Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa.

Nastja Säde Rönkkö (s. 1985) on järjestyksessä 35. Vuoden nuori taiteilija. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä ja Lontoossa. Rönkkö valmistui kuvataiteen maisteriksi (MFA) arvostetusta Slade School of Fine Art -taidekoulusta 2011. Hän on opiskellut Lontoossa myös Central Saint Martins College of Art and Design -taidekoulussa (2008, BA, Hons) ja suorittanut opintoja University of East London -yliopistossa (2005, Certificate of Higher Education, Fine Art) sekä Moskovan akateemisessa Surikov-taideinstituutissa (Foundation diploma 2004).

Nastja Säde Rönkkö työskentelee pääasiassa mediataiteen, performanssin, internetin, tekstin ja installaatiotaiteen parissa.

”Taiteeni käsittelee sosiaalisia suhteita ja ihmisyyden perusteita: läheisyyttä, empatiaa, ja läsnäoloa, sekä niiden rakenteita ja merkitystä. Taiteessani painottuvat vuorovaikutteisuus ja kommunikaatio. Yhteisöllisyys joko itse teoksen työvälineenä tai teemana on vahvasti läsnä teoksissani.

Työskentelyni lähtökohtana on kiinnostus tunteiden roolia kohtaan ja niiden arvoon yhteiskunnassa. Luon teoksissani hetkiä, joissa tarkastelen tunteiden kokemista ja käsittelyä yhteiskunnan eri rakenteissa ja järjestelmissä. Viimeaikaiset projektini ovat tarkastelleet erityisesti tunteiden suhdetta ympäristön tuhoon ja planeettamme tulevaisuuteen.

Teosteni keskiössä on yhteisö, ihmisyys, valtasuhteet, kuunteleminen, inhimillisyys ja tulevaisuus.”

Lars Holmström – LXX-spectrum 8.6.–11.8.2019

Kuvataiteilija Lars Holmström (s. 1949) on monipuolinen toimija kuvataiteen kentällä. Hän tekee pääasiassa maalauksia, digitaaligrafiikkaa, kolmiulotteisia teoksia, installaatioita ja videoita.

Lars Holmströmin taide on luonteeltaan tutkivaa. Se ei vetoa suoraan tuntemiseen vaan havaitsemiseen. Teokset ovat voimakkaan esineellisiä, erityisesti reliefimaalaukset, jotka ovat todellisia kappaleita todellisessa tilassa. Teokset pysäyttävät katseen itseensä eivätkä johda toisaalle. Päällimmäisiksi nousevat värit ja muodot, kuvan perustekijät, jotka houkuttelevat Holmströmiä loputtomasti. Niiden tutkimus muodostaa hänen taiteensa johdonmukaisen metodisen perustan.

Holmström toimi myös Tampereen Taiteilijaseuran puheenjohtajana vuosina 1992–2005. Kankaanpään taidekoulussa hän opetti koko 1980-luvun ajan ja toimi rehtorina 1982–90. Hän oli mukana suunnittelemassa ja perustamassa Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitosta, jossa hän toimi opettajana ja osastonjohtajana 1991–92 ja vararehtorina 1995. Lars Holmströmin näyttely esitetään museon pohjakerroksessa.

Lars Holmström: Regio 13, 2018, reliefimaalaus, 143x177x8 cm.

31.8.2019–5.1.2020 Japanilaisen mangan supersankarit ja -sankarittaret

Vuosi 2019 on Suomen ja Japanin diplomatiasuhteiden 100-vuotisjuhlavuosi. Sen kunniaksi Tampereen taidemuseo avaa elokuussa kansainvälisesti merkittävän manga-taiteen näyttelyn.

Vastaavaa laajaa, noin 200 japanilaista originaaliteosta sisältävää alan keskeisimpien mestareiden töistä koottua manga-näyttelyä ei ole aiemmin Euroopassa nähty. Manga-taidetta täydennetään näyttelyssä animella. Näyttely on Tampereen taidemuseon omaa tuotantoa ja kuratointityötä.

Sanalla ”manga” tarkoitetaan länsimaissa japanilaista sarjakuvaa, Japanissa sama sana tarkoittaa kaikkea mahdollista sarjakuvaa. Japanilaisia piirrettyjä elokuvia ja televisiosarjoja kutsutaan animeksi. Mangassa on lukuisia eri alalajeja toiminta- ja seikkailumangasta komediaan, dekkareista historialliseen mangaan ja kauhusta science fictioniin ja fantasiaan. Kaikissa näissä alalajeissa on supersankareita ja -sankarittaria, joilla on supervoimia, maagisia ajatuksia ja yliluonnollisia kykyjä. Osa kuuluisimmista ja merkittävimmistä japanilaisen mangan ja animen supersankareista ja -sankarittarista ovat tulevan näyttelyn aiheena. Pyrimme lainaamaan mangan alkuperäisiä mestariteoksia näyttelyyn. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan näyttelyn taiteilijat ovat: Osamu Tezuka, Shigeru Mizuki, Tomohiro Shimoguchi, Leiji Matsumoto, Akira Toriyama, Riyoko Ikeda, Hayaop Miyazaki, Naoko Takeuchi, Clamp group, Takehiko Inoue, Junko Mizuno and Masamune Shirow.